www.ksey.net

Kissoihin pääsee tutustumaan vain ennakkoon sovitusti ja tutustumisaika sovitaan yleensä adoptiohaastattelun jälkeen. Aina ennen yhteydenottoa tutustuthan luovutusehtoihimme ja käytäntöihimme ja täytä KSEY:n adoptiohakemus. Lomakkeen lähetys ei vielä sidoa mihinkään. Lomakkeen voi täyttää ja lähettää ma-pe noin klo 08-23.

Lisätiedustelut Ksey:n kissoista eläintalolle: arkisin klo 8-16 puh. 040 821 5554 tai elaintalo.ksey@gmail.com. Adoptioprosessi kuitenkin alkaa aina adoptiohakemuksesta. Hakemukset pyritään käsittelemään 1-2 viikon kuluessa.

Hinnasto ja luovutusehdot ja -käytännöt

KSEY luovuttaa kissoja vain sisäkissoiksi. Ulkoilu on sallittua vain valjaissa tai ulkotarhassa. Kerrostaloasunnoissa edellytämme, että kissan turvallisuus on huomioitu ikkunoiden ja parvekkeiden osalta, eli parveke tulee olla verkotettu tai lasitettu ennen kissan kotiin muuttoa. Tuuletusikkunoissa on oltava verkot. Emme luovuta kotiin, jossa on vapaasti ulkoilevia kissoja. Kodin muiden kissojen tulee olla myös leikattuja ja rokotuksien voimassa. Emme luovuta kissoja paikkoihin, joista yhdistys tai eläinsuojeluviranomainen on aiemmin ottanut kissoja luovutuksina tai määräyksellä pois. Jos otat kissan kotiin, jossa on entuudestaan jo kissoja, toivomme sinun perehtyvän kissojen totuttamiseen toisiinsa, sillä se on yleisin syy kissan palautumiselle yhdistykselle. Jos olet adoptoimassa arkaa kissaa, perehdy näihin vinkkeihin, sillä tämä on toinen palautumisen yleisin syy.

Kissat sijaitsevat Kouvolassa. Jos kissa sijaitsee muualla, siitä on maininta tekstissä. Ksey:n eläinpitäjä- ja pitopaikkarekisterin asiakastunnus on 15563176.

*Varattu* Ihanat tytöt Juppe ja Vilja-Vohveli vailla uutta kotia! Vilja (kilpparityttö) on syntynyt v. 2023 Kseyn sijaiskodissa ja Juppe (musta tyttö) on tullut yhdistykselle aikuisena löytökisuna vuonna 2022. Pari on asunut yhteisessä kodissa tähän asti, mutta omistajan muuttuneen elämäntilanteen takia kisut palautuivat yhdistykselle. Juppe ja Vilja etsivät yhteistä uutta kotia. Juppe ja Vilja ovat todella sosiaalisia ja ihmisläheisiä. Vilja on aluksi tarkkaileva, mutta tutustuessaan rento tyttö, joka miellään leikkii kanssasi ja kapuaa syliin antamaan pusuja. Juppe taas on rohkea tyttö, joka ei jännitä mitään tai ketään. Juppe miellään juttelee, katsoo suoraan silmiin ja nostaa tassuja sinua kohti, ikään kuin toivottaisi sinulle käsi päivää.

Jupelta on tutkittu veriarvot laihuuden takia, ja niissä oli kilpirauhasarvot olivat aavistuksen viitearvojen yläpuolella, mutta lääkitystä ei vielä tarvitse aloittaa. Jupen suusta poistettiin kolme hammasta hammassyöpymän takia. Juppe tulee tarvitsemaan jatkossa vuosittaiset käynnit eläinlääkärillä. Vilja tytöllä ei ollut suussa huomautettavaa.

Olen 10-vuotias tyttö Jade. Olen kodinvaihtaja. Etsin rauhallista ja kissakokenutta kotia. Eläintalolla ujostelen vielä, mutta tutut hoitajat saavat jo silitellä minua. Ajan kanssa varmasti rentoudun enemmän. Olen uskaltautunut jo ulkotarhaankin käymään ja tykkään olla siellä kovasti.

Olen käynyt eläinlääkärin tarkistuksessa ja suuni on hoidettu. Minulta jouduttiin poistamaan muutama huonokuntoinen hammas. Edessä on vuosittaiset suun tarkistukset hammassyöpymäsairauden takia.

Olen ihana tyttökisu Iisa. Olen syntynyt kesäkuussa 2021. Olen tullut eläintalolle kodinvaihtajana itsestäni riippumattomista syistä. Ujostelen eläintalolle, mutta tutustuttani sinuun näytän todellisen luonteeni. Olen todella leikkisä, ihmissosiaalinen ja rakastan silityksiä ja huomiota. Juttelen sievällä äänelläni ja katson sinua lempeillä suloisilla silmilläni. Vaikka olen rennosti tutun hoitajan vierellä, säpsähtelen eläintalon äänille. Etsin rauhallista kotia.

Minulla on todettu hammassyöpymäsairaus ja minulta on poistettu hampaita syksyllä 2025 ja hampaani tarkistettiin toukokuussa 2026. Poistettavia hampaita ei löytynyt. Minulla on myös hieman karvattomia kohtia takajalkojen kantapäissä. On epäilys ruoka-aineyliherkkyydestä, jonka selvittely jatkuu yhä. Nyt olen syönyt kanaa proteiinina ja hypoallergisia raksuja. Karvattomat kohdat eivät ainakaan ole lisääntyneet.

Olen kaunis tyttökisu Hilma, 3-5-vuotias. Minulla on kaunis puna-juovikas turkki ja suuret vihreät silmät. Olen vielä kovin ujo. En anna vielä koskea itseeni, mutta olen kovaa vauhtia rohkaistumassa. Olisi ihanaa, jos minulla olisi uudessa kodissa kissakaveri, sillä viihdyn hyvin kissalan muiden kisujen kanssa.

Olen ihana poikakissa Nova, noin 3-5-vuotias. Tulin eläintalolle löytyneenä ja tullessani minulla oli silmätulehdus. Olin aluksi todella puolustautuva ja pelokas. Kissalaan muutettuani olen rohkaistunut kovasti ja nautin suuresti toisten kissojen seurasta. Juttelen sievällä äänelläni muille kissoille ja tulen nykyään moikkaamaan hoitajiakin häntä pystyssä, iloisesti jutellen. Annan tuttujen silittää minua ja minut saa tuttu hoitaja nostaa jopa syliin hetkeksi. Nyt kun olen tajunnut miten ihanaa ihmisen huomio ja rakkaus on, en oikein saa tarpeekseni silityksistä. Pyörin ja hyörin ihmisen jaloissa ja jos lähdet kesken silityshetken, saatan napata puntistasi. Myös jos silitykset kestävät kauan, en oikein tiedä miten päin olisin ja näykkäisen hellästi kämmentäsi. Tämän takia olisi hyvä jos uusi kotini olisi kissakokenut ja kisun ehdoilla menevä, joka osaa lukea eleitäni ja tietää mitä olen vailla. Milloin tarvitsen rauhaa ja milloin huomiota.

Silmäluomieni sidekalvot ovat yhä hieman näkyvissä. Eläinlääkärin mukaan se on rakenteellista, mikä ei haittaa elämääni.

 

Olen kaunis kilpparikisu Kaneli. Nuori tyttö olen, noin 2-3-vuotias. Ujostelen vielä kovasti eläintalolla ja pinkaisen piiloon, mikäli tulet mielestäni liian lähelle. Olen rohkaistunut jo paljon alkupäivistä ja tulen ruoka-aikoina maukuen hoitajaa vastaan. Annan jo silittää syödessäni, mutta säpsähän, kun hoksaan hetken päästä, että minua silitetään. Leikkihetkinä tulen uteliaasti katselemaan etäältä ja haluaisin tulla saalistamaan huiskulelua.  Kotioloissa rohkaistun varmasti, kun totun siihen omaan ihmiseeni ja koti-ympäristöön. Tulen toimeen muiden kissojen kanssa ja haen turvaa toisista kissakavereista.

Kotihoidossa olevat kissat alla. Nämä kissat asuvat sijaiskodeissa tällä hetkellä, eivätkä ole eläintalolla

Olen ihana tyttökisu Saimi. Olen sijaiskodissa rohkaistunut kovasti. Annan välillä silittää omilla ehdoillani ja  pusken kovasti toista hoitajaani. Seuraan myös häntä ihan joka paikkaan. Olen kovin seuranhaluinen, missä ihminen on, siellä minäkin. En enää piilottele tai pakoile ihmistä.

Minun tarinani alkoi 2025 syksyllä kun tulin eläintalolle löytyneenä ja olin tiine. Kotihoidossa synnytin ja kasvatin pennut sijaishoitajani kanssa. Saavuin sitten eläintalolle kotia etsimään. Etsintä ei tuottanut tulosta, joten pääsin toiseen sijaiskotiin rohkaistumaan. Siellä olen asunut maaliskuusta 2026 saakka ja olen rohkaistunut ja rentoutunut todella paljon. Etsin rauhallista loppuelämän kotia. Olen sijaiskodissani Helsingissä.

Yhteistä kotia etsii parivaljakko Iiris ja Haades. Iiris (musta turkkinen tyttö) on noin 7-9 vuotias ja komea poitsu Haades noin 6-vuotias. Pari on asustellut sijaiskodissa syksystä 2025 asti. Iiris ja Haades ovat molemmat tulleet yhdistykselle löytyneinä. Iiris vuonna 2024 ja Haades v. 2025. Pari asui samassa kissalassa ja ystävystyivät. Kotioloissa on rohkaistuttu jo kovasti. Haades antaa silittää itseään, vaikka vielä on hieman varautunut ja ei ole varma mitä silityksistä pitäisi tuumata. Iiris on rohkaistunut kovasti, mutta ei anna vielä koskea. Iiris nukkuu ihmisen vieressä ja jalkojen päällä ja on nopeasti ruokakupilla, kun ihminen poistuu huoneesta. Haadeksen kanssa Iris nukkuu välillä vierekkäin. Aina iltaisin ja öisin on kovat rallit kun leikkivät ja juoksevat. Sijaiskodin oma kissa ei ole tämän parivaljakon mukaan oikein päässyt.

 

 

Salli ja Bee etsivät yhteistä kotia sijaiskodissa. Tämä kaksikko on rohkaistunut valtavasti sijaiskodissa, jossa ovat asuneet jo tovin. Kaksikosta Salli on rohkelikko, josta ujompi Bee ottaa mallia ja turvaa. Loppuelämän kodilta kisut toivovat kissakokenutta kotia, jossa on varauduttu Been hammassyöpymäsairauden hoitoon, mikä vaatii vuosittaista seurantaa eläinlääkärissä johon kuuluu mahdolliset hampaiden poistot.

”Olen ujo kisu Bee. Ikähaarukkani on 5-8-vuotta. En anna vielä silittää itseäni, mutta tulen varovasti haistamaan ojennettua kättä ja hieraisen pienesti poskeakin kättä vasten. Kovasti haluaisin uskaltaa silitettäväksi, mutta vielä vähän jännitän. Tykkään tarkkailla ihmisten touhuja ja tulen nukkumaan ihmisen viereen sohvalle. Minä tarvitsen aikaa ja kärsivällisyyttä uudelta kodilta rohkaistumiseeni. Tykkään istua sohvan selkänojalla ja tarkkailla ikkunasta ulos pihan tapahtumia. Lempilelujani on kaikki pallot ja niillä viihdytänkin itseäni pitkiäkin aikoja. Sallin kanssa meistä on tullut läheisiä ystäviä ja otankin paljon mallia rohkeammasta Sallista.

Minulta löytyi tehosterokotuksen yhteydessä paljon hoidettavaa suussani. Hammassyöpymäsairaus valitettavasti suutani vaivaa. Hampaitani poistettiin tammikuussa 2025 monen monta ja tästä eteenpäin vuosittaiset suun tarkistukset eläinlääkärillä ovat tarpeen. Semmoinen tarkistus, jossa hampaat röntgen kuvataan ja mikäli sairaus on edennyt, huonokuntoiset hampaat poistetaan. Tähän omistajan tulee olla varautunut taloudellisesti.”

”Olen sosiaalinen tyttö Salli ja olen noin 6-vuotias. Olen tullut luovutuksena itsestäni riippumattomista syistä. Totuin nopeasti sijaiskodissa ihmisiin ja viihdynkin ihmisten lähellä heidän toimiaan tarkkaillen. Syliin en anna vielä itseäni ottaa, mutta sohvalle tulen viereen istumaan ja vienosti maukaisten odottamaan rapsutuksia. Annan perheen päiväkoti-ikäisten lasten leikittää minua ja välillä jään heidänkin silitettäväksi. Laser ja narulelut ovat lemppareita. Suosikkipaikkani on ikkunan äärellä ja useimmiten istunkin sohvan selkänojalla ikkunasta ulos katsellen. Välillä jään tuijottamaan taikalaatikkoa, jota telkkariksi kutsutaan, ja kissatv:stä innostun täysin. Been kanssa olemme ystävystyneet ja yhteiset iltavillit ovat nykyään enemmän sääntö kuin poikkeus. Ruoan jälkeen pesut ja pusut kuuluvat myös rutiineihimme. Olisi ihana löytää jo oma rakastava koti, jossa riittäisi leikittäjiä ja rapsuttajia.”

 

Savu on 2-5-vuotias kaunis poikakisu. Savu oli ujo poika tullessaan eläintalolle tulipalon polttamasta kodistaan vuonna 2024, mutta on rohkaistunut alkupäivistä kovasti. Sijaiskotiin Savu pääsi aivan loppuvuodesta 2024. Savu  yhä pelkää äkkinäisiä liikkeitä, eikä anna vielä koskea tai silittää.  Vähän sormenpäätä haistelee. Ei kuitenkaan pure eikä raavi, pelästyessään vain pinkaisee karkuun. Savu tulee ihmisen kanssa samaan tilaan vain, jos sijaishoitajan oma kisu Piipero on lähettyvillä. Savu pitääkin Piiperon seurasta kovasti. Savulle oikea koti on rauhallinen, jossa on rohkea kissakaveri. Sijaiskodissa Savu on nauttinut verkotetussa parvekkeella oleilusta kovasti ja se onkin Savun harras toive, että uudessa kodissa olisi myös parvekke tai  ulkotarha. Parvekkeella oleilun lisäksi lempi virikkeitä on ollut luonto-ohjelmien katselu telkusta. Rento poitsu koti-oloissa siis, mutta vielä ei anna silittää. Kantokoppaan laittaminen on hankalaa, koska Savu ei anna nostella itseään. Kodin on oltava kärsivällinen Savun kesytyksen kanssa.

Hei! Olen Frank. Minut loukutettiin toukokuussa 2024 eikä ikäni ole tiedossa, mutta olen arviolta 5 vuodesta ylöspäin. Olen ”ihmiskisu” eli en tule toimeen muiden kisujen kanssa. Etsinkin kotia ainoana kissana jo senkin takia, että minulla on diabetes ja muista kisuista sekä pienistä lapsista aiheutuvaa ylimääräistä stressiä olisi hyvä välttää. Nyt on meneillään valjaisiin totuttelu, että minut olisi mahdollista ottaa mukaan vaikka mökille. Sijaisäiti kutsuu minua Houdiniksi tai Sherlockiksi, kun löydän kaikki ruuat ja herkut, joita ei ole jemmattu tarpeeksi hyvin ja löydyn paikoista, joihin ei kuulema olisi saanut mennä

Olin tullessa todella laiha ja kävin monen kertaan eläinlääkärillä. Sitten löytyi syy. Diabetes. Alkoi insuliinipistoshoito eläintalolla ja kesän lopullä pääsin sijaiskotiin. Minulta poistettiin syksyllä parin katkenneen hampaan juuret, jotka vaivasivat. Sokeriarvoni alkavat nyt olla kunnossa, mutta laihtua pitäisi eläinlääkärin mukaan vähän. Se on nyt työn alla. Diabeetikkona tarvitsen aamuin illoin insuliinia ja ruokaa säännöllisesti päivän aikana. Ruoka-annokset punnitaan, niin paino ja sokerit pysyvät kohdillaan ja ruokinta-automaatit ovat oiva apu työssäkäyville. Sijaiskodissani sijaisäiti mittaa ajoittain lyhyet sokerit ja pitkäsokeri käydään mittauttamassa eläinlääkärillä. Samalla tutkitaan tarvittaessa virtsanäytteestä sokeri. Olen tosi kiltti eläinlääkärissä ja annan mitata lyhyen sokerin kotona korvanlehdestä, kun saan pari kuivalihaherkkua palkaksi mittauksen jälkeen.

Vaikka diabeteksen hoito kuulostaa vaivaloiselta, niin vastineeksi saat loppumatonta hurinaterapiaa ja hellyyttä, jos laskeudut istumaan kanssani lattialle. Pidän höyhynkeppi leikeistä ja metsästän palloja, kun niitä heitellään minulle. Olen loputtoman kiinnostunut ihmisten touhuista.

Diabetesruokaan, insuliiniin sokerinmittausliuskoihin, mittariin ja eläinlääkärikäynteihin menee rahaa, joten siihen täytyy varautua.

Olemme 9-10-vuotiaat kodinvaihtaja kisut Eetu ja Leevi. Tulimme eläintalolle marraskuussa ja jännitämme kovasti vieläkin. Olemmehan olleet pennusta asti kotioloissa sisäkissoina, yhden ihmisen luona. Meistä luovuttiin meistä riippumattomista syistä. Yön pimeydessä käymme syömässä ja asioillamme.  Päiväsaikaan ihmisten läsnäollessa viihdymme viereivierekkäin tämmöisessä isossa, pehmeässä nallemökissä, jonne mahdumme molemmat köllöttelemään. Meistä puna-valkoinen Leevi on vielä ujoin ja aina mustavalkoisen Eetun takana turvassa. Meistä Eetu jo katselee mökin oviaukolta suurilla nappisilmillään hoitajaa silmästä silmään. Annamme silittää ja käsitellä itseämme, mutta kavahdamme kosketusta pelosta ja nopeista liikkeistä voimme sähistä. Emme pääse eläintalolla rentoutumaan. Kaipaamme kovasti takaisin kotioloihin. Olisiko sinulla kahden kissan paikka kodissasi? Meidät on leikattu, rokotettu ja sirutettu.

Olen harmaaraidallinen tyttökissa Viki. Olen nuori, kaunis pienikokoinen tyttö. Suurilla tähtisilmilläni seurailen sinua. Hammashoidon jälkeen olen rentoutunut, kun suu on viimein kivuton. Nykyään nukun rennosti kissalassa pedissä, ihan kaikkien nähtävillä. Harvoin enää piilottelen. Tulen uteliaasti nuuskimaan nameja ihmisen lähettyville ja nappaan tassulla narun päässä olevasta lelusta kiinni, kun ihminen leikkii kanssani. Kotioloissa olen rohkaistunut  lisää, tulen syömään namit kädeltä, mutta kädelle on ensin varuiksi vähän suhistava. Rakastan leikkiä itsekseni ja minua leikittäessä. Rentoudun päivä päivältä. Minusta saat ihanan ystävän.

Minut on leikattu, rokotettu ja sirutettu. Minulta on poistettu useampi hammas ja suussani on todettu hammassyöpymää, jonka takia suuni tilanne on tarkistettava vuosittain eläinlääkärissä poistettavien hampaiden osalta. Hammassyöpymäsairaus on etenevä sairaus suussa. Lisäksi hengitykseni on välillä työlästä, varsinkin stressaantuessani. Keuhkoni on kuvattu, mutta selitystä välillä rohisevalle hengitykselle ei oikein löytynyt ja syy tähän on kysymysmerkkinä yhä. Jatkohoitona on hengityksen seurailu ja toki käytävä eläinlääkärissä, jos se muuttuu työläämmäksi. Päivitys: keuhkoni kontrolloitiin tammikuussa 2025 ja diagnoosina on astma. Sitä aletaan hoitamaan kortisonitabletein.

Minulle sopiva koti on paikka, jossa on kissakokemusta ja jossa pärjätään taloudellisesti eläinlääkärikulujeni kanssa.