Tämä sivu on omistettu sadan koiran huostaanotolle Valkealasta. Sivua alettiin kirjoittaa kesäkuun lopussa 2005, ja tilannetiedotuksia on lisätty pitkin kesää ja syksyäkin. Tuorein tilanne löytyy sivun alkupuolelta. Sivun päivitys loppui joulukuussa 2005.
Loppuyhteenveto 1.12.2005
Katso sivun lopusta linkkejä Valkealan koirien kuviin
Kouvolan Seudun Eläinsuojeluyhdistys sai kesäkuun lopussa hoitoonsa 104 koiraa. Suuria ja pieniä, pentuja ja aikuisia.
Koiria hoidetaan Anjalankoskella Ummeljoen Eläinhoitolassa.
KSEY kiittää eläinrakkaita tukijoita avusta!
VALKEALAN PIENET VALKOISET
Viime kesänä, 20. kesäkuuta sain puhelun, jota olin toivonutkin. Poliisiviranomaiset pyysivät apuamme käytännön työhön yli sadan koiran huostaanotossa. Toiveissa eläneenä minulla oli päässäni jo selvä suunnitelma mitä tehdä, ja ryhdyin töihin. Vuorokauden kuluttua puhelusta olimme täydessä työssä.
Poliisin järjestämän työrauhan turvin tyhjensimme omakotitalon koirista. 15-henkinen vapaaehtoisten ryhmä tarttui napakasti työhön, joka oli tehtävä, vaikkei hymyä juuri voinut kenenkään kasvoilta nähdä. Kyyneleitä näimme kyllä. Muutama koirista oli ihan päällepäin katsottuna jo siinä kunnossa, että niistä ei ollut jatkamaan matkaa kanssamme. Heidät eläinlääkäri armahti. Koiraurakan päätteeksi saimme kyytiimme vielä talon kissat. Viimeisen autokuormallisen kanssa lähtiessämme olivat tunteet todella pinnassa ja sekavat.
Matkasimme Anjalankoskelle vuokraamaamme eläinhoitolaan katsomaan, kuinka päivä oli vastaanottopäässä sujunut. Vapaaehtoiset olivat laittaneet koiria koppeihin ja hoitaneet pahimpia vaivoja sekä ajelleet turkkeja ja pesseet koiria. Kaikkien tunteet loiskuivat laidasta toiseen. Alkoi pitkien päivien rupeama.
Juhannuksen perinteet joutivat romukoppaan, kun lukuisa joukko vapaaehtoisia ympäri Suomen matkasi avunpyyntöni johdosta eläinsuojelutyöhön. Lahjoituksia tuli taukoamatta, ja niitä yritettiin järjestellä niin, että kaikki olisi helposti saatavilla. Teimme työtä vuorotta, itkimme ja puhua pulputimme pahaa oloamme.
Tuli eläinlääkäripäivä. Nämä päivät olivat ensimmäisen kuukauden ajan todella raskaita. Jouduimme lopettamaan lähes joka kerta jonkun koiran, joka ei vastannut hoitoihin toivotulla tavalla tai jonka vammojen laatu tarkan tutkimisen jälkeen oli kerta kaikkiaan liikaa hoidettavaksi. Monen suosikki lähti sateenkaarisillalle rakastavilta käsivarsilta hellien silitysten saattelemana. Halattiin toisiamme ja itkettiin. Tämä työ on jonkun tehtävä, toistelimme.
Viimein eläinlääkärikin sai tulla luoksemme ilman mustaa viittaa, ja aurinko alkoi paistaa päivä päivältä kirkkaammin. Lääkintäkierros lyheni ja tuubit, purkit, putkilot ja purnukat vähenivät lääkintä-ämpärissä. Koirat alkoivat mukautua päivärytmiimme ja sisäsiisteyden jyväkin löytyi.
Valtavat määrät lahjoituksia edellyttivät lisävarastointitilan järjestämistä, ja pihaan ajettiin kaksi merikonttia. Vessa-asiat järjestettiin bajamajan turvin. Napakat vapaaehtoiset järjestivät kanssamme asioita, kuten jätteiden ilmaisen vastaanoton kuukaudeksi, lisää varastotilaa harjoitushallilta, linnoittautumisen lahjoitusruokinemme heidän pakastimiinsa jne. Ja kaiken tämän päälle iloinen vapaaehtoisten joukko hoiti koiria uupumatta. Koiria ulkoilutettiin ajan kanssa, ruokittiin, leikattiin kynsiä, putsattiin korvia, pestiin ja trimmattiin. Kaikkea sitä, mitä normaalin koiran terveydenhoitoon kuuluu ja mikä joillekin näistä koirista tuntui olevan ihan vierasta. En voi koskaan kyllin kiittää kaikkia meitä auttaneita ja näiden koirien eteen lahjoituksia tehneitä.
Oma lukunsa kokonaan oli median myllytys. Siinä meinasi mennä jauhot suuhun, kun puheluja alkoi tulvia kaikilta tiedotusvälineiltä, telkkaria myöden. Otimme heti kättelyssä linjan: kun kerrankin eläinsuojeluasiat kiinnostavat, niin antaa mennä. Ja niin sitä mentiin! Näistä koirista kirjoitetuista artikkeleista voi koota kokonaisen oman leikekirjansa.
Asiakaspalvelun rooli tämän projektin puitteissa oli myös merkittävä. Yhteydenottoja tuli pahimpaan aikaan niin, että kaksi puhelinta soi taukoamatta, ja niihin vastaavat ihmiset istuivat pöydän ääressä ja vastasivat usein hyvin samanlaisiin kysymyksiin. Tästä syystä kotisivullammekin oli jo heti kättelyssä kielto: älkää soittako meille. Puheluiden tulva jatkui kuitenkin enemmän tai vähemmän ahkerana läpi kesän. Pyrimme pitämään kotisivumme tiedottavana foorumina, ja onneksi suurin osa ihmisistä osasikin sitä kautta hakea tietoa.
Koirien ottajia oli heti alusta lähtien runsaasti liikenteessä. Kaikille myimme eioota, oikeusprosessihan oli kesken. Hovioikeuden päätöksen jälkeen saimme tehdä valtion kanssa kauppaa ja lunastaa tämän iloisen lauman omaksemme. Alkoi kotien etsintä.
Kotiehdokkaista ei ollut pulaa. Tarjontaa oli runsaasti ja todella toivon, että sama suuntaus jatkuisi kaikkialla Suomessa pysyvästi. Kodittomille eläimille kodit! Koskettaisipa kodittomien kissojen kohtalo samalla tavoin ihmisiä, jotka etsivät kissaa itselleen seuraksi. Ottakaa lemmikkinne eläinsuojeluyhdistyksien kautta. Tuette työtämme ja mahdollistatte uusien eläinten auttamisen sillä tavoin.
Loppu hyvin, kaikki hyvin! Vain kaksi Valkealasta pelastetuista koirista on enää kodittomana. Meillä on takana ikimuistoinen ja hyvin opettavainen kesä. Haluan kiittää ihan jokaista meitä auttanutta. Niin pienellä kuin suurellakin panoksella osallistunutta. Myös henkinen tsemppaus on tullut tarpeeseen! Eläimet eivät osaa pitää puoliaan, meidän on tehtävä se heidän puolestaan! Tämä on hyvä esimerkki siitä, mihin sitkeä työ voi päättyä. Älkää pelätkö puolustaa asioita, joita pidätte oikeana!
Kesän oppimäärästä kiitollisena
KSEY, TeaT
PS. Valkealan koirien osalta tarinointi päättyy tähän yhteenvetoon, kesän kertaukseen. Koirat-sivun kautta päivitämme vielä koiralan kuulumisia vuoden loppuun. Sen jälkeen meidän on taloudellisista syistä luovuttava koiralasta, "Anjalankosken haarakonttorista" ja ruvettava taas kulkureinemme mahtumaan yhteen osoitteeseen Puistolantie 9:ään Korialle. Koirat menevät vuoden vaihteen jälkeen mahdollisiin kotihoitopaikkoihin sekä ostopaikoille Kymen koirapalvelu ja Lemmikkikeskus Ky:n tiloihin.
Koiria lähtee uusiin koteihin ripeää vauhtia. Pennut edeltä ja aikuiset perästä. Hoitola ei kuitenkaan tyhjene. Toisesta päästä tulee koko ajan lisää kodittomia, ja kun niin onnellisesti käy, että joku boxi vallan tyhjäksi jää, helpotamme Korian eläintalomme tilannetta ottamalla koiralaan vastaan kissoja. Kissatilanne on räjähtänyt ihan käsiin. Näin käy joka syksy. Ehkäpä vielä joskus ihmiset ymmärtävät kissojen leikkauttamisen merkityksen, ei-toivottujen kissanpentujen estämiseksi. Siihen saakka meillä riittää kyllä työtä.
Oikeastaan parahdan ääneen nettikeskustelujen vuoksi. Olemme saaneet parikin vinkkausta netin keskustelupalstoilla pyörivistä keskusteluista, joissa yhdistystämme jopa verrataan rahankeruussa luikuripeliä pelanneeseen syöpäjärjestöön. Tässä ja nyt kaikille tiedoksi: Me olemme täällä edelleen ja lahjoittamanne raha- ja tavaravarat ovat menneet 100-prosenttisesti eläinsuojelutyöhön. Kukaan omista riveistämme ei ole livennyt Cayman-saarille, eikä yhdistystämme ole vieläkään listattu pörssiin...
Tuntuu todella pahalta lukea tuollaisia kirjoituksia, joissa vieläpä osa asioista (muutkin kuin nämä rahanhuijausjutut) ovat täyttä huttua. Raskaan kesän päätteeksi en välttämättä olisi tällaista tarvinnut. Syy siihen, miksen eri keskustelupalstoja juoksentele päivittäin läpi ja käy oikomassa käsityksiä, on yksinkertaisesti se, että sitten minun odotettaisiin tulevan sinne selittelemään uudestaan ja uudestaan ja uudestaan... Voin kertoa, että aikani ei riitä moiseen. Monen kirjoittajan narinoista paistoi läpi, ettei kotisivuamme oltu käyty edes vilkaisemassa. Moni asia olisi selvinnyt täältä, jos vain olisi vaivauduttu ottamaan asioista selvää.
Keskustelupalstoille "meidän sinne laittamat tekstit" ovat olleet kotisivultamme kopioituja tekstejä, jotka joku avulias on liittänyt keskustelupalstalle meitä auttaakseen. Minä se en ole ollut. Myöskin, olen koko kesän kehottanut ottamaan yhteyttä suoraan minuun, jos on jotain kysyttävää.
Tätä kirjoittaessani edelleen nettiin koodattavaksi kello on nyt kaksi yöllä, ja minä olen vasta tekstini alussa. Työmme jatkuu siis edelleen hektisenä. Koirista noin puolet on lähtenyt uusiin koteihin. Työmme ei siis todellakaan ole vielä päätöksessä. Paperi-show on vasta käynnistymään päin. Sen olen minä luvannut hoitaa. Työntekijät taas ovat asiakaspalvelupuolella koiralassa.
No niin, ja nyt vastauksia keskustelupalstojen "viisaille"...
Saamaamme lahjoitussummaa ei ole julkistettu. Keräystilimme on AINA AVOIN, sitä ei polkaistu käyntiin vain näille Valkealan koirille. Uutta tavaraa ei ole missään vaiheessa luvattu tuoda myyntiin kirpputorille (jos tällä tarkoitetaan Kylähullun kirpputoria Kouvolassa), vaan pidämme ihan oman kirpputorin, jonne myös yksityishenkilöt voivat tulla myymään omia tarpeettomiksi jääneitä eläintavaroitaan. Tämän aika on myöhemmin, nyt on todellakin kädet täynnä muuta työtä.
Koiranruokaa tulee jäämään yli. Joku jo ennätti arvostelemaan, että Viroonko ne nyt sitten menevät, sinnekö ihmiset lahjoittivat. Yritämme löytää ratkaisun varastointipulmaan, ja luonnollisesti säilytämme ruoista niin suuren osan itsellämme kuin vain voimme. Loput ruoat lahjoitamme muille eläinsuojeluyhdistyksille, heidän tarpeidensa mukaisesti. Ihan jo siksi, että suuresta osasta ruokasäkkejä on päiväys mennyt vanhaksi. Koirien uusille omistajille ruokaa ei ole annettu mukaan, koska ruoka on nimenomaan lahjoitettu eläinsuojeluyhdistykselle (tästäkin valitettiin, uskokaa tai älkää).
Paljon kritiikkiä tuli myös "yhdelle ihmiselle, jolla on kaikki valta". Oletan, että tässä on tarkoitettu minua. Ikävää, että asioiden hyppysissä pitäminen on koettu negatiiviseksi. Kun homma käynnistyi, oli takana jo lukuisia puhelinsoittoja viranomaistahoille, enemmän tai vähemmän painostavassa mielessä. Avunpyyntöpuhelu viranomaisilta tuli minulle, ja asia oli jo siinä vaiheessa muodostunut minulle "sydämen asiaksi". Osasimme odottaa takkuista yhteistyötä asianomistajan kanssa, mutta tiedotusvälineiden kiinnostus tuli yllätyksenä. Sen kerran kun eläinsuojeluasiat saavat julkisuutta, ei meillä ole mitään syytä olla siinä paistattelematta. Kuitenkin mielestäni oli tärkeää, että se joka puhuu, tietää mistä puhuu. Näin ollen ilmoittauduin vapaaehtoiseksi projektin johtoon ja sain itselleni oikean käden yhdestä pitkäaikaisesta työntekijästä. Pyysin hallituksen seisomaan selkäni taakse ja tiukoissa paikoissa äänestämään tai antamaan näkövinkkeliä asioihin. Suoraan sanottuna en edes halunnut asettaa ketään muuta hallituksesta tuulta halkomaan, koska osasin odottaa tämän kesän olevan varsin vaikea. Sitä se on myös ollut. Tiukkoja tilanteita, pitkiä päiviä, alati pirisevä puhelin ja sähköposteja suoltava tietokone ovat olleet kovassa käytössä. Ikävää, että yleisölle on välittynyt kuva, että olen päättänyt yksin asioista. Ehkä joissain kohdin olenkin, ja toivon, etten ole epäonnistunut pahasti. Aina ei ollut aikaa mielipiteiden kyselykierrokseen. Suurimmat päätökset tehdään kuitenkin hallituksen kokouksissa. Projektin vetäjänä hallitus on tietenkin antanut minulle paljon päätösvaltaa tässä asiassa, mutta se on todella koko ajan ollut tukenani. Kenelle on tullut juuri minun toimistani haava? Jos joku kadehtii asemaani suuren ja vilkkaasti toimivan yhdistyksen puheenjohtajana, niin yhdistyksen jäsenenä ehdolle vaan vuosikokoukseen!
Sitten korjaan tämän valtion ja meidän välisen rahaliikenteen, joka nyt ei ole mennyt jollekulle jakeluun... Eli, valtio ei maksanut vastoin yleistä luuloa koirien ylläpidosta meille mitään, me hoidimme ne ilmaiseksi. Ainoa pyyntömme oli, etteivät nämä koirat joutuisi huutokaupattaviksi. Se oli meidän palkkamme ja sen myös saimme. Lunastimme koirat valtiolle aiheutuneita kuluja vastaan.
Joku sitten oli suivaantunut siitä, että kerjäämme netissä ja koiralassa jatkuvasti jotain, puutelista on aina tyrkyllä. Ikävää, että joku koki asian niin. Puhtaasti tarkoituksemme oli säästää siinä kohdin itseämme, mutta kuitenkin palvella auttamishaluisia asiakkaita. Lista oli netissä siksi, että sitä yksinkertaisesti kysyttiin meiltä kymmeniä kertoja päivässä. Ei ollut tarkoitus aiheuttaa kenellekään henkilökohtaisia paineita puutelistamme takia. Anteeksi, jos joku on niin kokenut.
Koirien hinnoittelu on aiheuttanut paljon närää keskustelupalstoilla. Selitykseksi ei ole kelvannut edes se, että pennut, jotka myydään 300-350 € hintaan, rokotetaan, madotetaan ja sterilisoidaan/kastroidaan. Kukaan ei puhu niistä koirista, jotka luovutetaan meiltä 50 €, 100 € tai 200 € hintaan. Myös ne rokotetaan, madotetaan ja sterilisoidaan/kastroidaan. Ja ne menevät siis meille tappioksi. Koetetaan muistaa, että asianomistaja myi näitä koiria 350-400 € hintaan ja kauppa kävi. Madotusten ja rokotusten tolasta en tiedä, mutta leikkaus tuskin kuului niiden koirien hintaan. Ei unohdeta myöskään sitä, että aikuisten koirien suhdeluku on kymmenen urosta, loput narttuja, joiden leikkaus on verraten kalliimpaa kuin urosten. Miksi meille ei suoda kaupankäyntiä sellaiseen hintaan, että vähävarainen yhdistyksemme pystyisi jatkamaan toimintaansa tipahtamatta ihan polvilleen? En ymmärrä mitä pahaa teemme pyytäessämme koirista sen verran rahaa, että selviämme eteenpäin? Välillä näitä valituksia lukiessa tuntuu, että jollakulla on jäänyt oma etu tavoittamatta.
Jos sitten koirien aiheuttamat lääkärikulut ja myyntituotot kutakuinkin saadaan menemään tasan, niin mitä kummaa on tapahtunut lahjoitetuille rahavaroille?! Lukuja penätään, ne pitäisi saada julkisiksi. Mikään laki ei velvoita meitä julkaisemaan keräyslukuja, olemme tehneet poliisille keräyslupamme pohjalta tilityksen aivan asianmukaisesti, kuten ennenkin. Tilinpäätöksemme valmistuu ensi maaliskuussa, ja se on esillä vuosikokouksessamme maaliskuun lopussa 2006. Vuosikokoukseemme ovat kaikki jäsenemme tervetulleita kuulemaan, kuinka keräys onnistui. Tässä vaiheessa, kädet täynnä työtä emme ala tekemään välitilinpäätöksiä kenellekään. Kaikki, mitä kerron kulupuolella olleen, tulkitaan aina selittelyksi, joten en viitsi sitä tässä tehdä. Kuluja on ollut paljon, tuloja on ollut paljon. Näppituntumalla sanon, että ne menevät kutakuinkin yksi yhteen nekin. Tilinpäätös kertoo totuuden miten kävi.
Jos yhdistyksemme selviää tästä historiansa isoimmasta projektista edes kutakuinkin kuivin jaloin, olemme enemmän kuin onnellisia. Ryhdyimme tähän projektiin luottavaisin mielin, emmekä turhaan. Suurin kiitos siitä kuuluu kaikille meitä auttaneille. Ilman mukanaoloanne emme olisi voineet näin mittavaa avustusoperaatiota toteuttaa. Lohdullista on myös se, että emme kärsi tästä taloudellisesti vuositolkulla eteenpäin, vaan voimme jatkaa siitä mihin jäimme, tosin monta kokemusta rikkaampana.
Sitten vielä joku peräänkuulutti kotikasvatustamme, kun emme ole juoksennelleet pitkin lukuisia internetin keskustelupalstoja kiittelemässä kaikkia meitä auttaneita. En edes tiedä, kuinka paljon erilaisia keskustelufoorumeita tässä valtavassa internetin tarjoamassa viidakossa on, saati että tietäisin, millä kaikilla palstoilla on meistä käyty keskustelua. Osalle sivustoista en harhautuisi edes vahingossa (tällä viittaan kesällä saamaani puheluun, jossa kuulin asiaamme käsitellyn "sateenkaari"-ihmisten keskustelupalstalla ja juttu oli ylläpidon mukaan karannut levottomaksi...), eli kiitos oli jäänyt arvostelijan mukaan sanomatta. Äkkipäätään laskettuna kotisivujemme Valkealan koirat -sivulla kiittelen rapeat kymmenen kertaa, mutta jos joku nyt kokee, että olen huonokäytöksinen ja kiittämätön, niin tässä vielä kerran: ISO KIITOS avustasi! Anteeksi, että tämä sana on jäänyt minulta juuri sinulle lausumatta. Kiitos kaikille lahjoittajille. Kiitos, rahasta, tavarasta ja ajastasi, jonka olet meille antanut. Toivoin niin kovasti, että te kaikki olisitte voineet kokea juuri oman lahjoituksenne tarpeelliseksi ja että olisimme käyttäneet juuri sinun lahjoituksesi tarkoittamallasi tavalla. Olen pahoillani, jos olet kokenut meidän toimineen epärehellisesti, tiedottaneen liian vähän tai osoittaneen ahneutta. Tämä ei ole ollut tarkoituksemme. Kaiken kiireen keskellä vaan kömmähdyksiäkin käy.
Minäkin, "se yksi ihminen, joka kaikesta vastaa", kuten nettikeskusteluissa iloisen virheellisesti tiedetään kertoa, olen ihan vain tavallinen eläinten ystävä, joka hieman ennen juhannusta tempaistiin mukaan aikamoiseen hyörinään. Tässä kaiken tämän rinnalla minulla on pyörinyt oma yritys ja perhe (tämä on minullekin vapaaehtoistyö, kuten niin monelle muulle). En siis saa tästä työstäni rahapalkkaa. Mutta saan kyllä jotain paljon arvokkaampaa, mitä ei voi rahassa mitata. Iloa tuovat nämä pienet koirat, tämän show'n päätähdet, etenkin silloin, kun he viimeisen kerran kurkistavat tätä kesäkotiaan auton ikkunasta, matkallaan pysyvään kotiin. Kiitos kaikille teille, jotka tarjoatte kodin näille kullanmuruille!
Erityiskiitos vielä vapaaehtoistyöntekijöille ja niille henkilöille, joiden yhteystiedot saamme lisätä jäsenrekisteriimme! Tervetuloa mukaan seuraamaan puuhiamme, ja jos siltä tuntuu, niin mukaan myös käytännön työhön. Tarjolla on paljon erilaista askaretta ja maailman paras palkka, tyytyväisiä eläinten naamoja. Olet ottanut tärkeän askeleen työssäsi eläinten hyväksi. Toivottavasti olemme tarjonneet sinulle ikimuistoisen kesän. Meille se ainakin on ollut sellainen!
Tapani mukaan en kopioi tätäkään päivitystä minkään keskustelupalstan sivulle. Jos joku haluaa niin tehdä, on palautteeni tervemennyttä. Olen edelleen palveluksessanne vastaamassa mieltänne askarruttaviin kysymyksiin sähköpostiosoitteessani tea.tuovinen@melora.inet.fi.
Sitten vielä info avoimista ovista. Eli nämä Valkealan koirathan lähtevät nyt suurimmalta osin uusiin koteihinsa hakulomakkeiden perusteella (hakulomaketta ei saa enää mistään). Sellainen tuntuma kuitenkin on, että koiria "jää yli". Näin ollen pidämme avoimet ovet koiralassamme Anjalankoskella lauantaina 5.11. klo 13-18 ja eläintalollamme Korialla sunnuntaina 6.11. klo 13-18. Kodittomien eläinten ja kahvitarjoilun lisäksi meillä on Vitosen kassi -päivät, eli tarjolla kirpparivaatteita periaatteella kassillinen vitosella. Tervetuloa samalla kertaa katsastamaan, olisiko tuleva perheenjäsenenne hoivissamme ja penkomaan vaatteita syksyn viimoihin!
KSEY, TeaT
Hei hulinaa!!!
Vapaaehtoisten hakemukset on käsitelty, ja niiden kautta uuteen kotiin lähtee lähes 40 koiraa. Hakulomake suurelle yleisölle avattiin..... ja suljettiin. Hakemuksia tuli tulvimalla ja vieläpä aivan ihanista perheistä!!! Missä työ ootte kaikki oikein olleet tähän asti? =) Käsittelemme nämä saapuneet hakemukset, jonka jälkeen koiramäärämme on varmasti kutistunut sellaisiin mittoihin, että laitamme jäljelle jääneet tuon Koirat-otsikon alle kuvin ja kertomuksin näytille.
On ollut liikuttavaa saada @posteja ja tekstareita uusista kodeista ja kuulla miten hyvin menee. Toistaiseksi ei merkkiäkään laumautumisesta tai sen tuomista ongelmista. Koirat ovat pujahtaneet uusiin koteihin kuin kalat veteen. Mikä menetys olisi ollut meille kaikille, jos tämä satapäinen lauma olisi lopetettu! Vastoinkäymisiäkin varmasti vielä tulee, mutta sanotaan näin, että hyvin on päästy liikkeelle.
KSEY, TeaT
Hakemuksia ropisee, mutta ei niin paljoa, kuin olisin odottanut. Näillä näkymin suurelle yleisölle siis vielä hyvinkin jää karvapalleroita rakastettaviksi. Koiratiimimme kokoontuu ensimmäisen kerran tekemään vaativia päätöksiä ensi viikolla. Silloin käsittelemme siis vapaehtoisten hakemuksia.
Nyt päivitän sivuamme lähinnä tavoittaakseni meille lahjoituksia tehneitä yrityksiä. Haluamme kiittää teitä lukuisista lahjoituksistanne tarjoamalla teille mahdollisuuden saada mainoksenne näiden koirien mukaan. Eli kasaamme jokaisen koiran matkaan esitepaketin niiltä, jotka ovat meitä matkan varrella eteenpäin auttaneet. Jos haluatte oman mainoksenne olevan mukana, postittakaa 100 kpl esitteitänne suoraan minulle osoitteeseen Tea Tuovinen, Kanervakuja 11, 45120 KOUVOLA. Kiitos!
KSEY, TeaT
Nyt ovat vapaaehtoistyötä kanssamme tehneet saaneet linkkivinkin ja odottelen reaktioita. Lähetin @postia 103 ja tekstarin 100 vapaaehtoistyöntekijälle. Kolmea tavoittelemme lankalinjan kautta ja peräti 52 oli antanut vain nimensä, heitä emme tavoita.
Palautuneiden hakemusten pohjalta voin jo havaita odottamiani yhteensattumia, koiratiimillä on pähkinöitä purtavana. Odottelemme rauhassa, jotta kaikki halukkaat ehtivät saada hakemuksensa mukaan, ja sitten tiimimme kokoontuu.
Vieraskirjan myötä alkoi kysymyksiä sadella lisää. Vinkiksi siis kaikille: Ennen kuin alkaa kauhiasti paljon tinkaamaan vastausta kysymyksiinsä Valkealan koiria koskien, kannattaa lukaista tämä koko rimpsu läpi. Sen jälkeen, jos vielä on kysyttävää, nopein tie saada vastauksia on lähettää kysymys suoraan minulle tea.tuovinen@melora.inet.fi.
KSEY, TeaT
Nyt olemme nytkähtäneet asioissa taas yhden pykälän eteenpäin ja saaneet koirat nimiimme.
Niille, jotka ovat jättäneet @postiosoitteensa tai kännykkänumeronsa luonamme vapaaehtoistyössä ollessaan, tulee lähipäivinä minulta @postia tai nettiosoite tekstarilla. Hakemus alkaa olla valmis lähetettäväksi. Hämmästyin kuullessani vapaaehtoisten määrän, ja jäin pohtimaan, kuinkakohan moni heistä on koiraa ottamassa... Jääkö suurelle yleisölle mitään? Aika näyttää. Minulla ei ole asiasta edes mutu-tuntumaa, voimme vain odottaa ja katsoa minkälaisia hakijoita meille postia lähettää. Koirien paras on kuitenkin ainoa motiivimme, joten jos vapaaehtoisista ei löydy jokaiselle yksilölle sopivaa kotia, lavennamme haun suureen yleisöön.
Nyt peräänkuulutan malttia jokaiselta. Teemme työtä milloin kieli vyön alla, milloin keskellä suuta. Pyydän työrauhaa. Jos sinun kotisi tulee valituksi, me soitamme sinulle. Kun kaikki koirat ovat uusissa kodeissaan, kerromme siitä täällä kotisivuillamme. Meillä on näiden ns. "Valkealan koirien" lisäksi tällä hetkellä yhdeksän muuta koiraa, jotka tulemme tuomaan saman katon alle, kunhan tilaa tulee. Myös he ovat kodittomia. Eikä kannata unohtaa muiden eläinsuojeluyhdistysten kodittomia koiria, niitä riittää. Meillä on myös 120 kissaa kirjoillamme, sekä muutamia pupuja, pari rottaa ja punakorvakilpikonnia. Meillä on siis täysi höyry päällä. Mitenköhän me osataankaan elää, kun koiramäärä humpsahtaa alle kymmenen?!
Matkan varrella olen törmännyt useisiin ihmisiin, jotka ovat osoittaneet tervettä uteliasuutta, joskus hyvinkin yksityiskohtaisesti asioista kysellen. Kaikkiin kysymyksiin en ole suostunut välttämättä vastaamaan. Tiedonjanoisille vinkiksi, tulkaa mukaan toimintaamme! Eläinsuojelutyö on mielenkiintoista. Raskasta, mutta palkitsevaa. Hallituksessa toimiessanne olette takuulla ajan hermolla kaikesta, mitä eläisnuojelurintamalla tapahtuu! @postirinkimme kirjeenvaihto on vilkasta, vapaa-ajanongelmat ovat poispyyhkäistyjä. =)
Tämmöisiä tällä kertaa. Ainiin, se puutelista... (enhän minä tätä tuputa, mutta sitä oikeasti kysytään paljon!)
- ruokaöljyä
- kumihanskoja
- lakanoita
- riisiä / makaronia
- pentujen tölkkiruokaa
- vehnätöntä tölkkiruokaa
Tätä voisi kai jo luonnehtia loppusuoraksi?
KSEY, TeaT
Surun keskelläkin työmme jatkuu arkisena puurtamisena. Kiitos lukuisista osanotoista, joita mekin olemme saaneet, kuin myös kukista ja kynttilöistä.
Odottelemme edelleen täytäntöönpanopäätöstä ja kaupantekoa viranomaisten kanssa. Olen levollisin mielin, kaikki hoituu aikanaan. Olen saanut runsaasti kyselyjä koirien hintoihin liittyen. Osa on jopa yllättynyt, että niistä täytyy jotakin maksaa. Toiset ovat tyrmistyneet hintamäärityksen kuultuaan. Yksilökohtaisia hintojahan kaikilla koirilla ei vielä ole. Pienirotuisten pentujen hinta tulee olemaan 300-350 € paikkeilla. Hintaan sisältyy madotus ja rokotus, ja koirat saavat mukaansa sterilointisopimuksen, jolla koiran saa leikkautettua veloituksetta, kun koiran ikä siihen riittää. Katsahdetaanpa kustannusten syntyyn:
Olemme saaneeet runsaasti lahjoituksia, ruokaa, lääkkeitä, petitarpeita yms. Rahaakin. Kulupuolella ovat tilavuokra, vessan vuokra, konttivuokra, jätekustannukset; koiralauman lunastaminen vie rahaa, ja eläinlääkärikulut jatkuvat senkin jälkeen, kun koirat ovat meidän, lisäksi kohta on kytkettävä rakennukseen lämmitys päälle (=kustannukset kasvavat), kolmen työntekijän palkat jne.
Emme siis ole tässä sorvaamassa näiden koirien avulla ja niillä "rahastamalla" yhdistystämme pörssikelpoiseksi. Kun otetaan huomioon leikkauskulut/koira (narttuja on huomattavasti enemmän kuin uroksia, joiden leikkaaminen olisi ollut halvempaa) ei meille jää myyntihinnasta juurikaan mitään käteen. Aikuiset koirat ovat edullisempia kuin pennut. Useita yksilöitä sieltä myydään ihan tappioksi, mutta kuten sanottu, emme havittele rahaa itsellemme.
Tavoitteenamme on ihan puhtaasti löytää näille koirille yksilöinä sopivin koti. Niille, jotka arvostelevat koirista perittävää maksua, esitän kysymyksen: jos sinulla ei ole varaa lunastaa koiraa itsellesi, kuinka rahoitat koiran asianmukaisen hoidon, jos se sairastuu?
Yhdistyksemme selviää tästä projektista lahjoitusten ja napakan taloudenhoidon ansiosta kutakuinkin kuivin jaloin, mutta muistakaa, että toimintamme jatkuu! Jos nyt jakelemme nämä koirat ilmaiseksi maailmalle omasta pussistamme kaiken kustantaen, jäävät lukuisat kodittomat eläimet vaille apuamme. Ei unohdeta, että kirjoillamme on sata kissaa, jotka sairastavat, syövät ja käyttävät hiekkapottaa useiden tuhansien eurojen edestä jatkuvasti. En halua uskoa, että kukaan tarkoittaa meille pahaa, mutta omaa nenäänsä pidemmälle kannattaa usein ajatella. Oma etu ei tässä ole kyseessä ainakaan meillä.
Toinen mieltäni painava seikka on se, että samalle koiralle on useampi kiinnostunut ottaja. Eli kun vapaaehtoiset ensimmäisenä saavat suosikkinsa tästä karvaisesta laumasta lunastaa, on jonkun koiran hihnan päähän tunkua kotitarpeiksi. Sanon jo nyt, että vain yksi voi saada sen tietyn koiran, siitä ei riitä moneen talouteen, koiraa ei voi jakaa. Useajäseninen koiratiimimme tekee ratkaisunsa puhtaasti järkisyistä. Tunteet eivät näyttele osaa, kun parasta kotia etsitään. On turhaa soittaa minulle ja yrittää edistää asiaansa kertomalla koko sukuhistoria tai lähettää sähköpostia kiukutellen, että minä haluan sen ja sen. Jos tuota koiraa on vain yksi, sen voi saada vain yksi. Tässä tullaan näkemään vielä itkua ja hammasten kiristelyä, oviakin varmasti paiskotaan. Toivon kuitenkin kaikilta ymmärrystä, että me teemme työmme ja toivomme onnistuvamme päätöksenteossa. Ei millään pahalla ketään kohtaan, jos koirat menevät sivu suun, jollain toisella oli tarjota juuri sille yksilölle parempi koti.
Jotta koiria riittäisi useammalle, on pennuilla yksi koira/talous -rajoite. Pennuilla ei ole mitään perustetta useamman koiran yhtäaikaiselle ottamiselle, kuten on muutamilla vanhemmilla koirilla.
Paljon on haettu myös hakemusta sivuiltamme. Sen ilmestymisen ajankohta riippuu nyt ihan puhtaasti siitä, miten saamme koirat haltuumme ja kuinka nopeasti vapaaehtoisten hakemukset on käsitelty. Hakemus ei ole tullut tänne jo nyt siksi, että me emme todellakaan halua vielä vastata "koska me voidaan tulla koiria katsomaan" - puheluihin. Tiedän, että kun hakemuksia alkaa palautua, sitä myötä alkaa rimputtelu "onko minun ja minun ja minun ja minun hakemukseni käsitelty ja miksen saanut koiraa ja koska voimme tulla" jne. Siksi siis kaikki joutuvat odottamaan. Jatkuva puhelimen pirinä on esteenä työnteolleni, ja näin voin sen kätevästi minimoida, vakkei tarkoitukseni olekaan palvella ketään huonosti. Ja jo tässä vaiheessa tiedoksi, puhelinsoitto ei edistä kenenkään asiaa..... jopa päinvastoin.
Vapaaehtoistyöntekijöiden hakemuslomakkeet tulevat nettiin "salaisille sivuille", eivät kotisivullemme. Jo tässä vaiheessa ilmoitan, että jos joku jotain kautta saa tiedon salatun sivun osoitteesta ja ihan muina miehinä laittaa hakemuksen, vaikkei nimi vapaaehtoislistassa esiinnykään, hakemusta ei käsitellä, se revitään. Älkää siis vaikeuttako meidän työtämme ja omaa polkuanne näiden koirien mahdollisena uutena kotina.
Toivottavasti kukaan ei loukkaannu suorista sanoistani, mutta voin kertoa, että kaikkeen olen saanut kesän aikana tottua..... Tämä tiukan linjan pitäminen tuntuu olevan ainoa keino turvata edes jonkinlainen mahdollisuus normaaliin elämään.
Vaan mennäänpäs valoisampiin asioihin! =) Sunnuntaina kävin Helsingissä Laakson kentällä. Ystävät Yhdessä ry järjesti siellä hyväntekeväisyys-match-shown, jolla kerättiin varoja avustajakoirakoululle avustajakoirien koulutukseen. Lisäksi kisattiin leikkimielinen julkkisagility SM 2005 -kilpailu ja valittiin Uma Aaltosen toimesta myös suomen kauneimmat sekarotuiset koirat Miss ja Mister Dog 2005. Itse menin paikalle edustamaan yhdistystämme ja vastaanottamaan kunniakirjan ja kukkalaitteen Valkealan koiratarhan ongelman hoitamisesta. Kunniakirjan luovuttivat tapahtuman suojelija ja Ystävät yhdessä ry:n kunniajäsen Elisabeth Rehn, yhdistyksen puheenjohtaja Marko Björs ja toiminnanjohtaja Pia Winter. Uma Aaltosen saatesanat olivat koskettavat ja olen todella kiitollinen näin hienosta huomionosoituksesta. Ohessa linkki Ystävät yhdessä ry:n sivuille: www.markobjors.com/YstavatYhdessaRy.htm
Elisabeth Rehn ja Uma Aaltonen ojensivat kunniapalkinnot Tea Tuoviselle
ja Anja Toivaselle Ystävät Yhdessä Julkkis-Agilitytapahtumassa 11.9.
Vielä vilkaisu puutelistallemme:
Pentujen tölkkiruoka
Vehnätön tölkkiruoka
Kumihanskat
Eli lyhyt on listamme, kiitos siitä kuuluu teille kaikille meitä auttaneille! On ollut ilo huomata, että emme kanna taakkaa yksin, vaan aina on löytynyt olkapää, johon uupuneena nojata. Haluaisin sanoa, että loppusuora häämöttää jo, mutta taitaa olla vielä liian aikaista. Jatketaan matkaa! Pysykää mukana! =)
KSEY, TeaT
Tässä myös käräjäoikeuden päätös kesäkuulta
 |
Lauantaina 3.9. iltapäivällä koiralasta soitettiin tiedokseni suru-uutinen. Pidetty koiralan työntekijämme Soile, on menehtynyt liikenneonnettomuudessa perjantai-iltana. Yhdistyksemme väki on surun murtama ja Soilen omaisten ja ystävien surun määrää tuskin kukaan voi edes käsittää. Jäämme kaipaamaan Soilen iloista olemusta ja arvostimme kovasti hänen ripeäotteisia työtapojaan. Hän oli aina valmiina neuvomaan koiralaan auttamaan tulleita vapaaehtoisia ja kaiken kiireenkin keskellä hän muisti aina hymyn ja kiitoksen merkityksen, kun ihmiset piipahtivat koirien luona lahjoituksineen. Lukuisa joukko ihmisiä sai viime viikkojen aikana tutustua Soileen ja hänestä todella pidettiin. Koirat kuntoutuivat hyvää vauhtia hänen huolehtivissa käsissään. Olemme iloisia, että hän oli kanssamme. |
Kiitos Soile tästä ajasta, me kaikki toivomme, että olisimme saaneet pitää sinut luonamme pidempään! ~~~ Ystävää kaivaten | |
Hovioikeus muodosti päätöksensä, ohessa se kokonaisuudessaan luettavaksenne. Tuomio oli pettymys, mutta tyhjää parempi. Hovioikeuden tuomio on sinällään täytäntöönpanovaltainen ja nyt odottelemme asioiden valmistumista korkeammalla taholla. Yhdistyksessämme esivalmistellaan jo koirien kodin etsintään liittyviä papereita, jotta kaikki olisi sitten valmista, kun byrokratian kiemurat on täytetty.
Vetoan kaikkiin, älkää soittako meille! Pyydän työrauhaa, jotta pääsisimme mahdollisimman joustavasti koirien uuteen kotiin saattamisen alkuun. Se, että soitatte meille kertoaksenne haluavanne koiran, ei takuuvarmasti edistä asiaanne yhtään. Käsittelemme kodintarjoajia hakemusten perusteella. Hakemuslomakkeet tulevat tänne kotisivuillemme aikanaan. Samassa yhteydessä kerromme myös hieman lisää koirista ja toimintaperiaatteistamme.
Kysymykset voitte laittaa sähköpostiini tea.tuovinen@melora.inet.fi. Vastaan niihin mahdollisimman ripeästi.
KSEY, TeaT
Hovioikeus käsitteli koirien asiaa tänään. Päätöksen saamme kuulla 30 vuorokauden kuluessa, eli taas odotetaan! Mutta tähänhän olemme tottuneet, ei hätää siis. Annetaan heidän pohtia päätöksensä rauhassa ja toivotaan, että se on koirien kannalta myönteinen! Tiedotusvälineet heräsivät taas muistamaan meidät, puhelin soi ja kuulumisia kysellään. Kelpaahan niitä kertoa, ei meillä huonostikaan mene!
Salmonellatestien tuloksetkin ovat saapuneet ja napakoiden varotoimenpiteiden ansiosta salmonellan plussalle testasi vain saksanpaimenkoira Ina. Muiden testit olivat negatiivisia. Otamme uusintatestit viikon-parin päästä. Näin hienosta tuloksesta suurin kiitos kuuluu asiantuntevalle hoitohenkilökunnalle ja hygieniaohjeita tunnollisesti noudattaville vapaaehtoisille. Hienoa työtä! - Varmuuden vuoksi testasimme myös samasta paikasta vapaaehtoisesti meille luovutetut kissat. Kaikkien kissojen salmonellatesti oli negatiivinen.
Tiedän, että tämä sivumme on useiden asiasta kiinnostuneiden seurannan alla. Haluankin käyttää kotisivujemme tarjoamaa julkisuutta hyväkseni oikoakseni erään tänään hovioikeudessa esille tulleen väittämän, siltä varalta, että joku lehti repäisee sen otsikoihin (tai edes leipätekstiin). Hovioikeudessa asianomistaja väitti minun "Kouvolan Seudun Eläinsuojeluyhdistyksen puheenjohtajan, Tea Tuovisen" käyneen hänen ovensa takana kahdesti koiranostoaikeissa. Tämä väittämä ei pidä paikkaansa. Eli jos siis luette tämän kaltaista juttua jostakin, informoittehan siitä minua, haluan oikoa sen. Olen astellut ensimmäisen kerran asianomistajan vuokraaman kiinteistön pihamaalla koirien huostaanottopäivänä kesäkuussa. Laittakaa vinkkinne sähköpostiosoitteeseeni tea.tuovinen@melora.inet.fi. Kiitos avustanne.
Laitetaanpas tänne hännänhuipuksi puutelista-asioita... (Pakastin jo saatiin, kiitos lahjoittajalle!) Tehokas imuri olisi tervetullut eläintalollemme. 50 kissan tarjoama karvamäärä taltuttaa kesymmät imurit vuodessa... Kaiken kaikkiaan kissojemme määrä liikkuu samoissa luvuissa kuin koirienkin määrä, eli sadan hujakoilla. Auttakaa meitä löytämään kissoillemme uudet kodit! Eläintalomme on täynnä ja pentuja jonossa. Uutena tulokkaana puutelistallamme on kärpäspaperi. Parhaiten toimii se semmoinen rullasta vedettävä keltainen pyydys. Kesä alkaa olemaan jo menopuolella, mutta kyllä niitä kärpäsiä tuntuu edelleen riittävän. Loppuja tarpeita voi luntata aiemmin mainituista. Mikään niistä ei mene hukkaan.
Kiireellisen aikataulun omaaville tiedoksi paljon kysytty asia: Olemme mukana Kouvolan koiranäyttelyssä viikonloppuna, raviradalla (la 27.8., http://www.freewebs.com/nayttely/index.htm). Lahjoitukset ovat tervetulleita myös sinne! Ajamme ne sieltä sitten vapaaehtoisvoimin perille karvanaamojen luokse, Anjalankoskelle.
Pysykää kanssamme!
KSEY, TeaT
Hovioikeuden käsittelypäivä alkaa jo olla huikaisevan lähellä. Todella nopeasti on aika (ja kesä) mennyt. Rakas suuri tukijoukkomme vastasi aktiivisesti avunpyntöömme ja tuli auttamaan meitä koirien hoidossa. Iso kiitos kaikille jälleen kerran! Pysykää kanssamme loppuun asti ja uusiakin mahtuu mukaan.
Odottelemme edelleen salmonellatestien tuloksia, jotta tietäisimme missä laajuudessa sitä koirissa on. Ripulista huolimatta koirien yleiskunto on hyvä. Olemme hoitaneet ripuloivia koiria erityisellä huolella ja hyvällä menestyksellä.
Pennut ovat kasvaneet silmissä. Vauvatarha etupihalla laajenee lajenemistaan, kun uudet tulokkaat pääsevät mukaan vauvapallerokerhoon. Voi sitä riemun määrää! Saksanpaimen Iina on juoksulla ja miestenmies Pekko the bernhard on siitä intoutuneena alkanut voimailemaan. Ulos viedessä on hennompia tyttöjä narun varressa kaksi, kun Pekko yrittää painaa täydellä höyryllä morsianta kosimaan. Enemmällä voimalla varustetut henkilöt ottavat sitten kurinpalautuskampanjaa ja ovistakulkemisoppia. Pekko on päässyt myös nyt lemmenkipeänä vierihoitoon ja nurmikolle piknikille, ettei tunne itseään epäonnistuneeksi höpöksi.
Tässä päivitetty ja ihastuttavan paljon kysytty puutelistamme:
- lattialastoja
- jalkasuojia (akuutti)
- pentujen purkkiruoka (akuutti)
- S-kokoisia kertaheittohanskoja
- jätesäkkejä 150-200 -litraisia
- lakanoita (akuutti)
- koirien petejä
- kaikenlaisia mattoja
Lämmin kiitos kaikille, jotka olette toiveitamme täyttäneet, olette korvaamattomia!
Jos joku kissaihminen seurailee tätä kerrontaa näistä ns. Valkealan koirista, kerrottakoon, että eläintalollamme Korialla on myös pulaa aktiivisista päiväsaikaan. Iltavuorot hoituvat jo rutiinilla vakiintuneen vapaaehtoisjoukon voimin (tosin uusia, 18 vuotta täyttäneitä mahtuu mukaan). Päiväsaikaan kuitenkin on kaikkea muutakin hälinää, joten siivouksessa ja ruokinnassa auttavat kädet ovat tervetulleita. Jos sinulla on mahdollisuus tuettuun harjoitteluun, ota myös siinä tapauksessa yhteyttä eläintalollemme. Meillähän on tällä hetkellä noin 70 naukujaa, joista osa onneksi kotihoidossa. Pentujakin on. Myös jos kodissanne ollaan vailla omaa kehräävää kaveria, voit soittaa eläintalolle. Koirien ruoan tarve (pentujen purkkiruokaa lukuunottamatta) on hienolla mallilla. Jos kissanruokaa löytyy joltakulta ylimääräisenä tai haluaa muistaa tätä isoa kulkureidemme joukkoa muuten vaan, niin erityisesti kissojen tölkkiruoka on alati vähissä.
Puh. Korian eläintaloon 040 821 5554 ark. klo 9-15. Kissanpentuja voi kysyä myös päivystysnumerosta iltaisin ja viikonloppuisin puh. 040 552 7951.
Tässäpä tärkeimmät tällä kertaa! Jännittyneinä jäämme odottelemaan tuota elokuun 23. päivää!
KSEY, TeaT ja 97 haukkuvaista kera reippaan vapaaehtoisjoukon
Valitettavasti jouduimme lopettamaan lenkkeilyt ennenkuin ne ehtivät edes kunnolla alkaa. Olemme ottaneet muutamasta koirasta oma-aloitteisesti kakkanäytteet pitkittyneen ripulin vuoksi. Tulos: salmonella. Otamme nyt kakkanäytteen kaikista koirista kartoittaaksemme, kuinka monta salmonellan kantajaa koirissa on. Koiralaan toimitetaan myös kirjalliset toiminta-ohjeet. HUOM! Kaikki koiralassamme vierailleet elintarviketyöntekijät, kehotamme teitä toimittamaan ulostenäytteen tutkittavaksi omaan terveyskeskukseenne, kaiken varalta. Työskentelemme nyt läänineläinlääkärin, kaupungineläinlääkärin ja terveystarkastajan antamien ohjeiden ja neuvojen alla. 50 vuotta vanha ja viisas yhdistyksemme oli jo alusta alkaen varustautunut paikan päälle kertakäyttöhanskoin, käsien desinfiointiainein, kenkäsuojin ja VirkonS -desinfiointiainein. Nämä ovat edelleen ensiarvoisen tärkeitä käyttää koiria hoidettaessa!
Juuri näiden tarttuvien tautien vuoksi olemme estäneet "koirien katselijoiden" pääsyn koiralaamme. Tätä tuntuu joidenkin olevan vaikea ymmärtää. Eli vielä kerran: *ystävällisesti, mutta päättäväisesti* Koiralassamme on pulaa vapaaehtoisista työntekijöistä. Salmonellan jyllätessä toivomme vapaaehtoisten joukon pysyvän mahdollisimman vakiona ja kooltaan pienenä, mutta riittävänä. Olet siis tervetullut töihin, mutta on typerää riskinottoa edelleenkään tulla paikan päälle vain koiria katselemaan. Siihen ei ole mitään aihetta nyt.
Olemme saaneet hovioikeuden käsittelypäivän, se on 23. elokuuta. Käsittelyn jälkeen olemme asioissa viisaampia. Silloinkin asioiden etenemisestä kerotaan täällä. Jos/kun koirat aloittavat uuden kodin etsinnän, toimintaohjeet tulevat tänne nettisivuillemme. Mitään varauksia koirista ei voi nyt tehdä.
Ohessa vielä päivitetty puutelistamme:
- 150-200 litran jätesäkkejä (akuutti tarve)
- Nutrisal plus / Osmopet (apteekista, akuutti tarve)
- pentujen Stronghold
- muoviessuja (akuutti!)
- lakanoita
- pentujen purkkiruokaa (erityisesti kana/lammas/kalkkuna/riisi) (akuutti!)
- kynsiharjoja
- laastaria
- käsisaippuaa pumppupullossa
- kotinarua
Salmonellan vuoksi lahjoitukset pyydetään nyt toimittamaan yhdistyksen eläintalolle Korialle ma-pe klo 9-15 (Puistolantie 9, ks. Eläintalo). Silloin talolla on väki paikalla. Tuonkin ajan jälkeen voi lahjoituksia viedä, ne voi jättää laajennusosan terassille suljetuissa muovisäkeissä. Iltahoitaja nostaa ne sisälle ja kuljetamme ne oman väkemme mukana koiralaan. Rahalahjoitukset luonnollisesti turvallisuussyistä Nordean keräystilillemme (ks. Tue toimintaamme).
On meillä kantoja kaskessa, mutta esteet on tehty voitettaviksi, työtä se vaatii, mutta
eiköhän tästäkin selvitä!!
KSEY, TeaT
Aloitteleme pikkuhiljaa rokotussuojan tultua päälle koirien hieman pidemmän päivälenkittämisen. Varovasti lähdemme liikkeelle, pikkuhiljaa vauhtia ja matkaa lisäten, koon ja kunnon mukaan. Tähän saakka ulkoilut on suoritettu pihapiirissä ja pellon reunoilla.
Lutuiset ystävämme tuntuvat viihtyvän, ja yksilöllisiä huomionosoituksia jaetaan useita kertoja päivässä jokaiselle karvanaamalle.
Ruokalahjoituksista löytyy joka vatsalle sopivaa syötävää ja osaa pitää jo vähän alkaa syömisen suhteen toppuuttelemaankin.
Yhteydenottoja tulee edelleen melko runsaasti. Kerrataanpa siis vielä vastaukset useimmiten kysyttyihin kysymyksiin:
- Emme ota tällä hetkellä mitään varauslistoja koirista. Asioiden käsittely oikeudessa on kesken ja koirat ovat valtion omaisuutta. Tällä kotisivullamme kerrotaan asioiden edistymisestä, jos/kun jotain kerrottavaa on. Nyt vain elelemme tässä pattitilanteessa.
- Ajo-ohjeet koirien tykö löytyvät linkistä ylempää tältä sivulta (hoitolan kotisivut).
- Paketit voi postittaa osoitteeseen Kouvolan Seudun Eläinsuojeluyhdistys ry, PL 289, 45101 KOUVOLA
- Edelleenkään emme anna tietoja asianomistajasta tai hänen kotinsa sijainnista. Emme myöskään ota kantaa tai tiedä mitään enempää ympäriinsä kulkevasta tekstiviestistä/sähköpostista, joka liittyy hänen toimiinsa uudella nimellä.
- Vieläkään koiria ei anneta kotihoitoon, ihan käytännön syistä, joita en nyt tässä ala sen tarkemmin erittelemään. Tämän asian kanssa kaikkien on nyt vain elettävä.
- Päiväohjelmamme on muodostunut sellaiseksi, että ilman enempiä soitteluita lahjoituksen kanssa voi poiketa koiralaan 8 - 19 välillä ympäri viikon. Silloin siellä on aina joku paikalla. Pelkästään koirien katselukäynnille emme ihmisiä toivota tervetulleiksi. Koirat tarvitsevat rauhaa ja lepoa, sekä me työrauhan.
Unohdinkohan jotain? Jos sinulla on jotain kysyttävää, mihin et täältä löydä vastausta laita minulle sähköpostia tea.tuovinen@melora.inet.fi.
Tässä vielä päivitetty puutelistamme
- Moppeja lattian pesuun
- Muovisia kertakäyttöessuja
- Pentujen purkkiruokaa
- Nutrisal plussaa (apteekista)
- Nutri plus geeliä (apteekista)
- Isoja jätesäkkejä (akuutti tarve!!!)
- Sanomalehtiä voi aina tuoda!
- Lisäksi, jos joltakulta löytyy ISOJA kannellisia ruokatynnyreitä, niin niille olisi käyttöä. Niitä on tullut useita, mutta tytöt vinkkasivat koiralasta, että enemmällekin olisi tarvetta
Tässäpä tärkeimmät meiltäpäin tällä erää, kuulumisiin taas!
KSEY, TeaT
Koirat on nyt kertaalleen rokotettu ja annetut hoidot ovat tehonneet kiitettävästi. Parhaillaan haemme vielä osalle koirista ruokavaliohoitoa iho-oireiden kuriin saamiseksi.
Olemme nähneet lukuisia internetissä kiertäviä kuvia raikuvan punaisista koirista, jotka istuvat sotkuisissa kopeissa. Kuvat on otettu pian huostaanoton jälkeen, kun tilanne oli kaoottisimmillaan. Koirat punoittivat ajelun ja huonokuntoisten ihojen vuoksi, sisäsiisteys oli tipotiessään ja tilanne kaiken kaikkiaan stressaava. Nyt tosiaankin hoidot ovat saaneet koirat palaamaan väreiltään normaaliin repertuaariin ja päivärytmi takaa sen, että suurimmat pissat ja kakat tehdään ulos. Kopit ovat siistejä ja ne siivotaan joka tapauksessa kahdesti päivässä. Koirat ovat rauhoittuneet ja mukautuneet päivärytmiin.
Kieltämättä mieli on pahoittunut, kun meitä on arvosteltu koirien huonosta hoidosta. Oma vapaaehtoisväkemme sekä jo vakiintunut joukko ympäri Suomen tulleita vapaaehtoisia tekee parhaansa. Vapaaehtoisten lisäksi hoitolassa työskentelee kaksi palkattua työntekijää, mikä on ollut mahdollista lahjoitusten turvin.
Lahjoituksia on tullut valtavasti. Välillä ihan liikuttuu ihanista kirjeistä ja lahjoista, joita olemme saaneet. Kiitos kaikille, olette ihania, kun tuette meitä! Toivottavasti olemme työssämme vastanneet odotuksianne!
Tämänhetkinen puutelistamme:
- Virkon S -desinfiointiaine (apteekista)
- Nutrisal plus (apteekista)
- Helosan-rasva
- Pentujen purkkiruoka
- Moppeja lattian pesuun
- Tolu
- Astianpesuaine
- Sanomalehtiä
- Mehua vapaaehtoisille =)
Aikuisten koirien kuivamuonaa on tällä hetkellä riittävästi. Luonnollisesti jo hankkimanne lahjoitukset ovat tervetulleita, mutta toivomme teidän käyttävän jatkossa niihin suunnatut varat yllä mainitun puutelistan lyhentämiseen.
Edelleen elämme siis pattitilanteessa ja odottelemme hovioikeuden käsittelyä, joka saamamme aikataulun mukaan on aikaisintaan elokuun alussa. Tämän tarkempaa tietoa ei ole meilläkään. Seuratkaa tätä sivuamme: täällä kerrotaan, kun jotain uutta kerrottavaa on. Tottakai myös henkilökohtaisesti voitte lähestyä, toivon sen tapahtuvan sähköpostitse osoitteeseeni tea.tuovinen@melora.inet.fi. Koirahoitolaan voi soittaa puh. 040 810 1577, jos asia on tärkeä.
Kaikkia meitä auttaneita halaten *rutistus*
KSEY, TeaT
Kiitos kaikille, jotka olette meitä tämän koiraprojektin aikana tukeneet! Olemme saaneet valtavasti lahjoituksia ja nyt suurimman ruuhkan laannuttua myös ehtineet niitä hiukan inventoimaan.
Koiralassamme kaivataan tällä hetkellä:
- Canikur-tabletteja
- Virkon S -desinfiointiainetta
- metallisia pinsettejä
- täikampoja
- moppeja lattian pesuun
- sekä kahmalokaupalla pentujen purkkiruokaa
Suunnitellessanne siis lahjoitustanne, voitte suunnata rahavaranne näihin. Kiitos!
Kissarintamalta:
Yhdistyksellä on nyt yli 70 kissaa. Myös kissanruoka- ja -hiekkalahjoitukset ovat
tervetulleita!
Onko Sinulla tarjota kissalle kotia? Ks. kuvia kulkureista
täältä.
Etsimme myös kotihoitopaikkoja kissanpennuille ja kokonaisille pentueille.
Olemme saaneet valtavasti lahjoituksia. Aivan yli odotusten. On syntynyt oikea kansanliike. Kaikkea, mitä olen toivonut, olen koirillemme saanut. Koska hoitola ei ole mitoitettu näin massiiviselle toiminnalle, meillä tahtoo varastointitila loppua kesken. Pyydänkin kaikkia, joiden on mahdollista tuoda lahjoituksensa hieman myöhemmin, tuomaan sen esimerkiksi heinäkuun puolenvälin jälkeen. Siihen mennessä olemme saaneet nykyisiä lahjoituksia jo käytettyä pois alta. Tämä iso koiramäärä luonnollisesti kuluttaa koko joukon tykötarpeita, joten lahjoitukset ovat edelleen tervetulleita. Raha ei tietysti vie paljon tilaa ja sillä saamme hankkia tarvitsemamme, joten rahalahjoituksen voit tehdä koska vain.
Olemme asettaneet pienten apulaisten ikärajaksi 15 vuotta. Tätä nuoremmat ovat tervetulleita koiria hoitamaan vanhempiensa seurassa.
Pyydän yleisöä myös kiinnittämään huomiota sellaiseen asiaan, että kun meillä on talossa eläinlääkäri käymässä, meille on suotava työrauha. Silloin ei parane tulla hätyyttelemään eikä hälisemään. Koirien hyvinvointi on ja sen tuleekin olla kaiken A ja O.
Tea Tuovinen
puheenjohtaja
Kuvia tukijoidemme sivuilla:
http://vahtoka.pp.fi/valkeala3_24.7.2005
http://vahtoka.pp.fi/valkeala2
http://vahtoka.pp.fi/valk
